Eli nythän elellään jo maaliskuun puoltaväliä piakkoin ja sen takia ajattelin kertoa vähän näistä ihan perusvaaroista, mitkä tähän vuodenaikaan vahvasti liittyy. Eli muunmuassa heikot jäät, auringonpaiste on kirkasta ja raskas lumi varsinkin lasten lumilinnan rakennuspuuhissa (ROMAHDUSVAARA!!!)
Siis, jäät alkavat vähitellen heikentyä ja niillä kävelykin voi olla vaarallista. VAIKKA yöllä on pakkasta ja päivälläkin muutama aste, niin se ei tarkoita, etteikö jää olisi silti heikkoa. Jos jäällä on pakko liikkua, niin suosittelen lämpimästi, ettette menisi yksin, sillä jos jompikumpi putoaa jäihin, toinen voi pelastaa. Ehdoton väline on jäänaskalit, joilla hinataan itsensä ylös jäistä. Tässä tämänhetkinen jäätilanne
Ala-Rieveli, Heinola 41 -6 Iisvesi, Suonenjoki 44 -8 Jääsjärvi, Hartola 47 -4 Kallavesi, Itkonniemi 53 -3 Kevojärvi, Utsjoki 56 -10 Kilpisjärvi 91 12 Kitusjärvi, Virrat 42 -6 Kuivajärvi, Saari, Tammela 42 -6 Kyyvesi, Haukivuori 46 -8 Lammasjärvi, Kuhmo 57 3 Lappajärvi, Halkosaari 46 -6 Lestijärvi, Niskankorpi 53 1 Oulujärvi, Manamansalo 37 -13 Ounasjärvi, Enontekiö 50 -13 Palovesi, Murole 36 -7 Pielavesi, Säviä 44 -11 Pielinen, Nurmes 56 -3 Pyhäjärvi, Pyhäsalmi 44 -9 Pääjärvi, Lammi 44 -1 Saanijärvi, Pihtipudas 54 -1 Simpelejärvi, Parikkala 48 -3 Tornionjoki, Pello 56 -11 Tuusulanjärvi 45 0 Tyräjärvi, Tyrämäki 67 2Päivitetty 10.03.2013 14:37
Lähde: ympäristö.fi
Auringonpaiste on myös kirkasta, sillä lumi heijastaa auringonvaloa, jolloin valonmäärä tuntuu paljon kirkkaammalta. Pitkän ajan myötä se, ettei käytä aurinkolaseja kevättalvella, voi aiheuttaa kaihia ja lumisokeutta. Käyttäkää siis aurinkolaseja.
Kaihin kaikki tietävät,mutta kerron lumisokeudesta.
Lumisokeus on tila, jossa heijastuva valo voi aiheuttaa silmän väliaikaisen näkökyvyttömyyden. Oireina voivat olla myös silmän punaisuus, vetisyys, turpoaminen ja roskan tunne silmässä. Lumisokeus johtuu voimakkaasta ultraviolettisäteilystä, joka vaurioittaa sarveiskalvoa ja aiheuttaa tulehduksen. Oireet ovat väliaikaisia, eikä lumisokeudesta jää pysyviä haittoja silmiin.
Lumisokeus voi ilmetä esimerkiksi hiihtoretkillä lumesta heijastuvan valon vuoksi tai merellä. Vaara on suurempi korkealla, missä UV-säteily on voimakkaampaa. Lumisokeus alkaa oireilla yleensä vasta 6 - 8 tunnin kuluttua altistumisesta ja sen oireet häviävät itsestään 1 - 2 vuorokauden kuluttua, kun sarveiskalvon epiteelisolut ovat uusiutuneet. Lumisokeutta hoidetaan rasvaisilla antibioottivoiteilla tai -tipoilla, sekä oleskellaan hämärässä huoneessa ja peitetään tarvittaessa silmät. Särkylääkitys auttaa kipuun.
Lähde: wikipedia.fi
Karhu
Karhu on Euroopan suurin maalla elävä petoeläin. Eurooppalaisen ruskeakarhun pituus on 130–250 cm ja hännän pituus on 5–15 cm. Naaraat painavat 60–170 (200) kg, urokset 100–230 (300) kg.[5] Suurin punnittu luonnossa elänyt suomalainen karhu on painanut 373 kg[6]. Kuusamon Suurpetokeskuksessa elävän kesyn Juuso-karhun painoksi on mitattu 483 kg[7]. Pohjoisamerikkalaiset alalajit harmaakarhu ja kodiakinkarhu voivat kasvaa huomattavasti suuremmiksi ja painaa jopa 600 kg. Kaikkein pienin alalaji on syyriankarhu. Karhun turkin väritys vaihtelee miltei mustasta aina vaalean kellanharmaaseen asti, jopa lähes valkoisia tavataan silloin tällöin.
Talvella karhut eivät ole liikkeellä, vaan nukkuvat talviunta. Karhun talviuni kestää noin puoli vuotta.
Karhu vetäytyy talvipesään syksyllä loka-marraskuussa, kun ravintoa on enää niukasti tarjolla. Sen ruuansulatus ei ole tarpeeksi tehokas, jotta se saisi tarvitsemansa ravinnon pelkästään kasveista. Se ei myöskään ole taitava metsästäjä, vaan syö yleensä haaskoja. Keväällä karhu herää talviunesta maalis-huhtikuussa, kun auringon sulattama lumi valuu sen pesään. Toisinaan karhun ajaa ylös nälkä, kun sen ruumiin ravintovarastot ehtyvät ennenaikaisesti.
Lähde wikipedia.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti